HISTORIA

Kiiskisen kantakoti Juvalla

Kiiskiset jättivät Juvalle nimensä kahdelle kylälle: Kiiskilään ja Kiiskilänniemelle. Olivathan Kiiskiset mukana jo Juvan seurakunnan syntyvaiheissa: vuoden 1442 perustamisasiakirjassa mainitaan yhtenä lautamiehenä Paavo Kiiskinen. Kiiskisen nimen on nimistöntutkimuksen perusteella arveltu liittyvän karjalaiseen eläinnimistöön ja eittämättä kala kiiski onkin sukunimen kantamuotona. DNA-projektissa selvitetään Kiiskisten ja Karjalassa yleisen sukunimen Kiiski yhteyksiä. Ainakin osa Kiiski-sukuisista on Savosta Karjalaan muuttaessa siirtynyt käyttämään nimeä Kiiski.

Kiiskiset ovat ikivanha savolaissuku, jopa niin ettei isälinjankaan alkujuuret ennen sukunimien syntyä ole varsinaisesti karjalaiset. Esi-isät ovat tulleet idästä, mutta näyttää siltä, etteivät olisi varsinaisen Karjalan alueella edes pysähtyneet.

Itäinen sukunimistö oli suhteellisen uutta vielä 1500-luvulla ja nimenkäyttö horjuvaa. Kiiskisten suvusta syntyi lisänimien kautta uusia sukuja ja DNA-testien perusteella näyttää siltä, että tätä nimien vaihtumista on tapahtunut Kiiskisten suvun sisällä jo ennen asiakirjojen alkua.

“Vesi vanhin veljeksistä,
Paju puista, mätäs maista,
Tianen ilman lintusista,
Kiiskinen veen kaloista.”

– Vanha kansanruno

Kiiskisten sukuhaarojen alkuvaiheita

Kiiskisen nimenkantajia esiintyi Savon vanhimmassa maakirjassa vuonna 1541 15 isäntää, jotka olivat 13 talossa. 10 Kiiskistä asui Juvan pitäjässä: heistä seitsemän Juvan neljänneksessä ja kolme Koikkalan neljänneskunnassa. Kolme Kiiskisen taloa oli sijoitettu Rantasalmen pitäjän Rantasalmen neljännekseen.

Juvan Koikkalan neljänneksen Kiiskisten talot sijoitettiin myöhemmin Juvan pitäjän Juvan neljänneksen Matilan kymmenkuntaan. Kaksi taloista sijaitsi nykyisen Sulkavan Ruottilan kylällä ja näistä Kiiskisten kantataloista (vuoden 1561 verollepanomaakirjan arviokunnat 895 ja 896) muodostui siten Sulkavan Ruottila. Isäntien nimenä on vielä vuonna 1541 Kiiskinen, vuonna 1545 Ruottinen, mutta jälleen vuoden 1550 papinveroluettelossa Kiiskinen.

Kun tarkastellaan Kiiskisten tilannetta 20 vuotta myöhemmin, eli 1560-luvun alun verollepanomaakirjan aikaan, niin Kiiskisiä oli levittäytynyt näiltä vanhoilta kantaseuduilta myös Tavinsalmen uudisasutusseudulle Kiuruvedelle ja Kerimäen seudulle. 1560-luvun verollepanomaakirjassa arviokuntien (anekkien) maakappaleet. Kun tätä verollepanomaakirjaa verrataan reilut 100 vuotta myöhempään maantarkastusluetteloon, päästään selville millä kylillä 1560-luvun kantatalot sijaitsivat.

Kiiskisen ja Utriaisen talot. Kontiolahti. Museovirasto, Historian kuvakokoelma, Samuli Paulaharjun kokoelma, 1907, kuvaaja Samuli Paulaharju

Kaikkiaan Kiiskisiä oli 1560-luvun alussa Savon alueella 16 talonisäntää ja lisäksi Rantasalmella Matti Erkinpoika Kiiskinen oli jo alkanut käyttää Erosen nimeä (hän onkin Erosten suvun kantaisä). Nämä 16 Kiiskis-isäntää jakaantuivat yhteensä 11 arviokuntaan. Vahvin Kiiskisten keskittymä oli Juvan pitäjän Juvan neljänneksen ensimmäisessä kymmenkunnassa, joka oli nimettykin Kiiskiläksi. Kiiskisillä oli kaikkiaan viisi arviokuntaa Kiiskilän kymmenkunnassa sekä kaksi arviokuntaa muissa Juvan kymmenkunnissa. Kun tarkastellaan talojen sijaintia, sijaitsivat talot nykyisillä Juvan Kiiskilänniemen, Kiiskilän ja Kaskiin kylillä. Tämä oli Kiiskisten vahvinta kantaseutua. Yksi talo sijaitsi Juvan neljänneksen Matilan kymmenkunnassa, tarkemmin Hottilan kylällä, joka sittemmin liitettiin osaksi Lautealaa. Hottila sijaitsi myös lähellä Kotijärveä. Juvan Suurniemen kymmenkuntaan oli sijoitettu vielä yksi Kiiskisten arviokunta, jonka maakappaleet kuuluivat myöhemmin Juvan Suurniemen kylään.

Rantasalmen Kiiskisistä erottautuneet Eroset olivat omana arviokuntanaan myöhemmän Rantasalmen Lautakotalahden kylässä, mutta Kiiskisen nimellä oli vielä 1560-luvun alkaessa kaksi kantataloa. Toinen näistä oli sijoitettu Rantasalmen Rantasalon kymmenkuntaan (talo sijaitsi Rantasalmen kirkonkylässä) ja toinen Rantasalmen Syvänsin kymmenkunnan talo sijaitsi Rantasalon kylällä. Lautamies Paavo Kiiskinen oli ensimmäinen Kerimäen seudun Kiiskinen ja hallitsi arviokuntaa kylällä jota jo 1660-luvun maantarkastuksessa nimitettiin Kiiskiläksi. Pohjoisimmaksi oli ehtinyt Mikko Kiiskinen jolla oli yhteinen arviokunta Niilo Pietikäisen kanssa myöhemmällä Kiuruveden kirkonkylällä.