KIISKISTEN DNA-PROJEKTI

Kiiskisten sukuseuran DNA-projekti käynnistyi laajamittaisesti talvella 2018, heti suvun Facebook-ryhmän perustamisen jälkeen. Suvun tutkijalla Ari Kolehmaisella oli laaja kokemus eri sukujen DNA-projektien vetämisestä ja tulosten analysoinnista. Kiiskisten projekti on jo alkuvuoteen 2021 mennessä ollut yksi Suomen laajimpia DNA-projekteja ja tuloksiltaan merkittävimpiä. Projekti on perustunut alusta lähtien vapaaehtoisuuteen ja testit ovat olleet omarahoitteisia. Kaikki testeihin osallistuneet ovat olleet mukana kehittämässä sukututkimusta yhä enemmän kohti tiedettä.

Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma, Karjalaisen osakunnan kokoelma, Ukko- Matti Marppoineen, Kontiolahti, Paihola Lukkarinen Jussi, kuvaaja, 1906 (?). Kuvan henkilöt Kiiskinen Marppa ja Lukkarinen Ukko-Matti

DNA-projektin tarkoituksena oli ensinnäkin selvittää, ovatko sukuhaarat samaa alkuperää, toisekseen saada selville, missä Kiiskisen nimi on syntynyt ja mistä Kiiskiset ovat tulleet niille asuinsijoilleen, jossa he asiakirjojen alkaessa asuivat. Lisäksi kiinnostava kysymys oli myös se, onko Kiiskisillä ja Kiiskien suvuilla yhteyksiä.

Kaikista suvun pääsukuhaaroista otettiin aluksi ns. perustestit eli markkeripohjaiset STR-testit (lue lisää kohdasta Geneettinen sukututkimus). Kun havaittiin, että kaikki Kiiskisten kantasukuhaarat ovat samaa isälinjaa eli polveutuvat yhteisestä muinoin eläneestä kantaisästä, alettiin testejä päivittää tarkempiin SNP-pohjaisiin BigY 700-tuloksiin. Näillä saatiin rakennettua Kiiskisten kantasukupuu ja samalla avautui se, että Kiiskiset ovat eräs Savon vanhimpia kantasukuja. Kiiskisten suvun sisältä on ennen asiakirjojen aikaa jo syntynyt nimenvaihdosten kautta uusia sukuja. Kuitenkin Kiiskisten kaukaisimmatkin sukuhaarat ovat sen verran läheisiä, että ne selvästi polveutuvat sukunimiajalla eläneestä kantaisästä.

DNA-projekti selvitti myös sen, että Kiiskinen on savolaislähtöinen suku, ei karjalaistaustainen. Karjalassa esiintyvistä Kiiski-suvuista osa näyttää kuitenkin olevan entisiä Kiiskisiä, mutta asutusvirta on tässä tapauksessa vienyt Kiiskisiä Karjalaan, ei Kiiskejä Savoon. Karjalassa Kiiskisen nimiasulla oli tapana lyhentyä muotoon Kiiski. Kaikki Kiiski-suvut eivät kuitenkaan polveudu Kiiskisistä, vaan on olemassa eri tahoillakin syntyneitä Kiiskejä.

Lähtökohtaisesti oli pidetty mahdollisena, että Kiiskisten suku polveutuu Viipurin Kiiskilästä. DNA-tulokset ovat kuitenkin kääntäneet asetelman päinvastoin: Kiiskiset ovat savolaislähtöisiä, mutta ainakin osa Karjalankannaksen Kiiskeistä voi olla entisiä Kiiskisiä. Tähän mennessä Inkerin Toksovan Kiiskien suku on vahvistettu Kiiskisten jälkeläisiksi.

Seuraavia sukuhaaroja etsitään DNA-testeihin. Testinä käytetään Family Tree DNA:n isälinjaisia Y-kromosomin testejä. 
Aluksi tarkoitus on lähteä liikkeelle markkeritestillä ( Y-DNA37 tai Y-DNA111 )

Kupsaset ovat asiakirjojen perusteella Kiiskisiä, mutta kaikkien sukuhaarojen alkuperän varmistamiseksi tarvitaan DNA:ta.

Juvan Hotit ovat varsinaisesti entisiä Puumalan Hotteja. Juvan Hottilan Kiiskisten nimi muuttui 1600-luvulla Hottiseksi/Hotiksi, mutta näiden varmoja mieslinjaisia jälkeläisiä ei ole tiedossa. Sen sijaan Puumalasta muutti Hotin suku Juvalle.

Pieksämäen Hottien suku on ilmeisimmin lähtöisin Parikkalasta. Suku ei välttämättä liity Kiiskinen-Hotteihin, mutta suvun alkuperän selvittäminen on osa projektia.

Sukuhaara polveutuu veroluetteloiden perusteella Pielisjärven Kiiskisistä, haetaan DNA-varmistusta.

Kiteellä asui Kiiskisiä 1600-luvulla, 1700-luvulla Kiiskejä. Välissä n. 25 vuoden asiakirjakatkos. Tarvitaan DNA-testejä selvittämään Kiteen Kiiskien alkuperä.

Kurkijoen Kiiskien alkujuuri juontaa asiakirjojen perusteella vuonna 1631 Särkijärven kylällä asuneeseen Heikki Kiiskiseen. Nimi lyhenee 1600-luvun kuluessa Kiiskeksi. Tarvitaan DNA-testejä selvittämään onko yhteyttä Savon Kiiskisiin.

Jaakkimassa tavataan 1690-luvun asiakirjoissa Hannu Kiiskinen, asiakirjojen taas jatkuessa 1720-luvulla isovihan jälkeen on nimenä Kiiski. Jaakkiman Kiiskien alkuperän selvittämisessä tarvitaan ehdottomasti isälinjaista DNA:ta.

Kaukolan Kiiskien suvun alkuperän selvittämiseen haetaan DNA-testattavia.

Sakkolan Kiiskien sukuhaaroista haetaan DNA-näytteitä suvun alkuperän selvittämiseksi.

Muolaan Kiiskien alkuperä on tärkeä selvittää, sillä Muolaan Pärssisten suku sijoittuu Kiiskisten sisäiseen sukupuuhun.

Sortavalassa 1700-luvun alussa esiintyneen Kiisken suvun nykyistä mieslinjaa haetaan DNA-testeihin.

Parikkalan Tarnalassa on asunut Kiiski-suku, jonka nykyistä mieslinjaa haetaan testin suvun alkuperän ja mahdollisten yhteyksien selvittämiseksi.

Koivistolta haetaan DNA-testiin suoran mieslinjan Kiiskiä, jotka eivät polveudu vävylinjoista.

Etsitään testiin Pyhäjärven Tiituan kylän Kiiskejä, jos mieslinjaa on vielä nykyään elossa.

Raudun Kiiskien mieslinjan nykypolvea haetaan testeihin.