Teksti Ari Kolehmainen
Kiiskisten sukuseuran hallitus sai mielenkiintoisen ehdotuksen järjestettävästä sukuseminaarista yhdistyksen jäsen Matti Kiiskiseltä. Seminaarin tarkoituksena olisi koota yhteen sukututkimuksesta kiinnostunutta väkeä niin Kiiskisten suvuista kuin muistakin ja saada pientä taloudellista apua sukuseuran sukukirjaprojektiin.
Ehdotus sai hallituksessa välittömästi vihreää valoa ja tapahtuman ajankohdaksi valittiin lauantai 14.9.2019. Järjestämispaikaksi valittiin Anttolanhovi Mikkelistä, koska hallitus totesi sen hinta- ja laatusuhteeltaan sekä sijainniltaan sopivimmaksi.
Järjestelytoimikuntaan valittiin Sakari Kiiskinen, Markku Mäenpää ja Ari Kolehmainen. Seminaarin valmistelut ja mainonta olivat Ari Kolehmaisen vastuulla. Mainittu kolmikko valittiin hoitamaan myös seminaarin ohjelmatarjonta. Käytännön toimissa suuren avun ja henkilökohtaisen työpanoksen antoivat sukuseuran puheenjohtaja Harri Kiiskinen ja sukuseuran sielu Arja-Leena Kiiskinen.
Seminaariin osallistui 77 vierasta (joista Kiiskisten suvun jäseniä 11) aina pääkaupunkiseutua myöten kolmen luennoitsijan lisäksi. Ohjelmaan valikoitui viisi esitelmää ja tilaisuuden pääpaino oli suunnattu itäsuomalaisiin sukuihin.
Tilaisuuden aloitti sukuseuran puheenjohtaja Harri Kiiskinen pienellä tervetuliaispuheellaan. Ari Kolehmainen (Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet) aloitti kolmen esitelmänsä rupeaman DNA-avusteisen sukututkimuksen perusteilla. Paikallaolijoista suurin osa oli jo tehnyt jonkinlaisen DNA-testin, mutta koska paikalla oli myös ensikertalaisia, perusteiden kertaus oli syytä tehdä.
Toisessa esitelmässä Kansallisarkiston erityisasiantuntija Markku Mäenpää käsitteli Kansallisarkistosta ja erityisesti sen verkkoaineistosta löytyviä talvi- ja jatkosotaan liittyviä henkilöasiakirjoja. Ennen ohjelman jatkamista oli vuorossa lounastauko, joka tarjosi tilaisuuden myös pöytäkeskusteluihin.
Lounaan jälkeen ohjelma jatkui kahdella Ari Kolehmaisen esitelmällä, joiden välissä pidettiin pieni jaloittelutauko. Ensimmäinen esitelmistä toi esimerkkien kautta esille sen kuinka yksittäinen suku tai sukuseura voi hyödyntää DNA-testausta ja kuinka asiassa on syytä edetä. Toinen esitelmä käsitteli Suomen asutushistorian tutkimusta DNA-testien avulla. Mukaan sisältyi useita esimerkkejä eri isälinjaisten alahaarojen tulosta Savoon ja ns. sukuryppäitä. Yhdessä näistä esillä olivat myös Kiiskiset, osana erästä Savonlinnan seutuvilta leviämään lähtenyttä suurta alaryhmää.
Viimeisenä ohjelmanumerona ex-yliopistoteologi Sakari Kiiskinen esitteli sukunimistön kehittymistä Suomessa esimerkiksi lappalaisen ja karjalaisen perinteen pohjalta. Tilaisuuden jälkeen jäi hieman aikaa vapaaseen keskusteluun. Alkuperäisessä suunnitelmassa olleita ryhmätöitä ei saatu mahtumaan ohjelmaan ja toisaalta vapaaseen keskusteluun olisi voinut olla enemmänkin aikaa.
Seminaari oli erittäin onnistunut tilaisuus niin osallistujamäärän kuin yleistunnelman puolesta. Tämä antaa hyvät eväät suunnitella tilaisuudelle mahdollisesti jatkoa tulevaisuudessa.